Nuku yö ulkona 31.8.2019

Raision luontoa

Lauantaina 31.8. vietettiin Suomen luonnonpäivää ja myös Nuku yö ulkona -päivää. Selailin illalla muiden Instagramiin lataamia kauniita luontokuvia ja kuvia teltoista, riippumatoista ja muista majoitteista, missä kukin aikoisi seuraavana yönä nukkua. Minä olin vasta saanut Lapinreissun jäljiltä telttani huollettua ja idea taivasalla yöpymisestä ilman telttaa oli vielä toteuttamatta, joten mikäs sen parempi yö, kuin tulevana yönä kammeta kamat takapihalle ja nukkua siellä.

Puoli yhdeksän aikaan innostuin tosissani, kun oli luvattu mahdollisia revontulia ja taivas olisi kerrankin pilvetön. Makuualustat ja makuupussit ulos terassille ja sitten oma valokuva Instagramiin muiden kuvien jatkoksi. Yksi pieni huomio kesän reissun jäljiltä. Missä on toinen makuualustani? Etsinnän jälkeen tulimme siihen tulokseen että taloyhtiön mörkö on käynyt sen syömässä. Siis minne voi hävitä kokonainen makuualusta, kun se vasta oli tuulikaapissa ja sen jälkeen takapihalla tuulettumassa.

Pujahdin makuupussiin puoli kymmeneltä katselemaan kun ilta pimeni vähitellen ja tähtiä syttyi näkyville koko ajan enemmän. Pitkin iltaa kuului venetsialaisten ja muinaistulien yön juhlinnan takia ilotulitteiden pauketta. Oli kuitenkin elämys katsella pimenevää tähtitaivasta yhtä soittoa muutaman kokonaisen tunnin ajan. Katsoin kohti pohjoista taivasta, josko puolen yön aikaan näkyisi pilkahdus revontulista. Taivaalla näkyi yksi selkeä tähdenlento ja myöhemmin vielä kaksi muuta. Näin kolme lentokonetta ja useita satellitteja ja mietin, että taivaalla tapahtuu paljon sellaista, mitä ei ole muutama tuhat vuotta sitten tapahtunut.

Tuijottelin Otavan tähtikuviota ja huomasin parin tunnin jälkeen sen olevan hieman eri paikassa. Maapallo oli muutamassa tunnissa selkeästi hieman pyörähtänyt. En muista koska olisin seurannut ensin tähtitaivasta ensin kaksi tuntia ja siihen vielä kolmaskin tunti päälle. Revontulia ei lopulta näin etelässä näkynyt ja puoli yhden aikaan, kun väsymys alkoi muutenkin voittaa, alkoivat pilvet kerääntyä taivaalle.

Yö oli kostea mutta lämmin. Koko yön lämpötila pysytteli siinä +16 asteessa ja valitsemani makuupussit olivatkin hieman liian järeitä. Oli pakko pitää sitä peittona, kun sen sisuksissa olisi kuolo korjannut. Aina vain löydän itseni yhä uudelleen ja uudelleen nukkumasta teltassa, ulkona, lähdössä retkelle tai vaellukselle vaikka nukkumisesta tulee harvoin mitään. Nytkin taisin nukkua kunnolla vain kello kahden ja viiden välillä ja viideltä alkoi vähitellen valo voittaa. Seitsemältä tuli noustua ja linnut kirjaimellisesti rääkyivät aivan korvan juuressa.

Kohti syksyä ja syyskuuta!